Pakko tehdä uusi postaus tälle päivälle, luin nimittäin eräästä hyvästä ja tärkeästä, minulle uudesta blogista, sellaisesta aiheesta joka sai minut näkemään punaista, sinistä, mustaa ja kaikkea siltä väliltä. Älä pahastu hyvä blogisti jos satut lukemaan tästä, olin kommentoimassa sinulle suoraan mutta google-tunnukseni olivat unohtuneet. Laitan kommenttia kun saan uudet luotua. Mielestäni tämä on tärkeä aihe.

Kyseessä oli tilanne, jossa perheen nainen on veloissa ja ahdistunut, osallistuu tasan puolella asumiskustannuksiin, mutta maksaa täysin yksin koko perheen ruoat. Mies ei käsittääkseni maksanut korvaavasti enemmän muusta, vaan oli saanut ihan reilusti omia säästöjä tehtyä. Hyi HYI sinä mies joka kehtaat loisia vaimosi tai avovaimosi kustannuksella näin! Enkä kirjoita tässä feministinä vaikka sellainen tykkään ollakin, koska on se persseestä sekin jos nainen loisii pienituloisen miehen kustannuksella.

Nyt haluaisin sanoa sinulle, jos elät tällaisessa tilanteessa, marssi sen puoliskon luo ja vaadi maksamaan oma osuutensa. Mikä voi olla pahin mitä tapahtuu? Jos se toinen suuttuu ja lähtee niin rakastaako se sua? Pitäisi olla itsestään selvää että jokainen kantaa kortensa kekoon oman kykynsä mukaan. Jos kyse uusioperheestä, ymmärrän että joillekin voi olla kynnyskysymys maksaa toisten lapsien ruokia. Mutta omat ruoat tulisi aikuisen ihmisen kustantaa, hyvänen aika. Ja se parin sadan helpotus mikä kuussa tästä koituu, voi olla elintärkeää velkojen maksamiseksi.

Ehkä tällaistakin kannattaa miettiä ennen kuin laittaa itsensä velkoihin "yhteisen hyvän" vuoksi. Tilanteet muuttuvat, suhteet päättyvät silmänräpäyksessä, asioita tapahtuu hyvin yllättäen. Olet maksellut itsesi vuosikausia kipeäksi toisen vuoksi ja yhtenä kauniina päivänä se saattaa sanoa "soonmoro".

Tietenkään tulevaisuutta ei pidä pelätä vaan mieluiten suhtautua positiivisesti, tapahtuu mitä tapahtuu, mutta asioita on joskus hyvä pohtia etukäteen.